perjantai, 6. elokuu 2010

KanTa arkisto ja eResepti myöhästyvät edelleen vuosia

Kansallinen terveysarkisto KanTa on saamassa virallisesti jatkoaikaa. Eduskuntaan on menossa muutosesitys eArkiston siirtymäajan pidentämisestä syyskuuhun 2014 julkisella sektorilla ja vuotta myöhemmäksi yksityisellä sektorilla.

Todennäköisesti myös sähköisen reseptin siirtymäaikaa täytyy pidentää. Siihen tähtäävän muutosesityksen eduskunta saa syyskuussa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön projektipäällikkö Anne Kallio Moodi-lehdessä.

453690.jpg

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article482649.ece

On erittäin vaikea uskoa, että nykyisellä pohjalla ja fasiliteeteilla järjestelmää saadaa pystyyn.

 

 

perjantai, 6. elokuu 2010

Raasepori jäämässä ilman terveyskeskuspäivystystä...

Uutisen mukaan Raaseporin kaupunki on jäämässä ilman toimivaa terveyskeskuspäivystystä, kun Coronaria Oy irtisanoo sopimusta siellä.

453690.jpg

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article482092.ece

Uutisen henki on mielenkiintoinen. Coronaria OY:n mukaan syyllinen tilanteeseen on valtiovalta kiristäessään valmistuvien nuorten lääkäreide n toiminnan ehtoja eurolääkärisäädöksellä, jonka mukaan ens. 9 kk pitää toimia kunnallisen terveyskeskuksessa. Toisaalta syytä on Raaseporin kunnassa, joka ei suostu maksamaan Coronarialle kesken sopimuskauden lisää kokeneiden lääkäreiden palkkaamiseen.

Käytännössä siis kuntalaisten pitäisi hyväksyä Coronarian ehto, jonka mukaan nykyisellä hinnalla se palkkaa edelleen vain halvinta saatavilla olevaa työvoimaa  tekemään vaativaa sairaanhoidon etuvartiota. raaseporin kunta ei sitä syystä tai toisesta pysty itse tekemään, todennäköinen syy lienee se, että Raaseporin työpaikka on syystä tai toisesta ollut suolakaivoksen maineessa. Onko tässä mitään järkeä?

sunnuntai, 25. heinäkuu 2010

Viikonloppupäivystäjä pohtii resursseja ....

                                    2084242.jpg

Tässä on nyt nuoruus kulunut taas kesäviikonloppua päivystäessä.

Menon seuraaminen on monestakin syystä pannut  pohtimaan resurssien käyttöä ja oikeaa suuntaamista. Erikoissairaanhoitoa moititaan jatkuvasti niin potilaiden ylimielisestä pompottelusta kuin huonoista ohjeistuksistakin - osin varmaan syystäkin. Yli 30 vuoden erikoissairaanhoidon päivystämisen perspektiivillä on todettava että työnjaon suuntaus on kuitenkin monellakin tavoin murheellinen. Erikoissairaanhoidon arki on raadollinen eikä sitä todellakaan ymmärrä ulkopuolelta

Tänä aamuna täydellä teho-osastolla lähes joka potilas oli tehohoidossa jollakin tavoin viinaan ja elintasosairauksiin liittyvällä lähtökohdalla. Viikon päivät jo lähes kaikki lonkkamurtuma- ja pääosa muistakin murtumapotilaista on ollut dementtejä, sairastanut vaikeaa COPD:tä tai muuta raskasta perussairautta sekä on raskaasti lääkittyjä (incl. marevanisoituja), osalla on hoitoon tulleessa ainakin yksi DNR-päätös edellisellä hoitojaksolla. Osa  viikonloppuna hoitoontulleista ajautuu deliriumiin. Sisätautikollega mainitsi tehokierrolla  sisätautien vuodeosastolla olevan ainakin kymmenkunta sinne sinällään kuulumatonta pääasiassa viina- ja pillerisekavuutta potevaa.

Erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikkaa kuormittaa puhelin- ja kyselyrumba joiden hoitoon tarvitaan yhä useammin erikoislääkäriä pyörittämään asioita, jotka eivät varsinaisesti kuuluu päivystykseen eivätkä varsinkaan erikoissairaanhoitoon. Osasyynä on kansalaisten uskomaton uusavuttomuus mutta myös se, että perusterveydenhuollon päivystys on auttamattoman aliresurssoitu - kuten koko perusterveydenhuollon toiminta.

Päivystin erikoissairaanhoidon operatiivista etupäivystystä viimeksi toukokuun lopulla. Havainto oli edelleen se, että vaikka monet sairaanhoidon varsinkin tekniset ratkaisut ovat suoraviivaistuneet ja muuttuneet, itse päivystyksen perusasiat ovat edelleen ennallaan eivätkä sinällään luonnollisestikaan muutukaan vaikka olosuhteet ympärillä elävät ja tekniset helpottamaan tarkoitetut ratkaisut sanelevat toimintaa.

Tekniset järjestelmät nimittäin takkuavat ja entistä enemmän aikaa kuluu jonninjoutavaan perustehtävästä kaukana olevaan säheltämiseen sellaisten asioiden kanssa, joiden merkitys ei ole edes kaikille kirkas.

Siinä sivussa sitten joukkoon mahtuu myös potilaita, jotka ovat oikeutettuja päivystyshoitoon ja iso osa heistä olettettavasti jopa hyötyy hoidosta, ammattitaidon pitäisi vaan kyetä löytämään heidät ohivaluvasta massasta.

Sen lisäksi, että kuva yhteiskunnan kesälomakauden arkipäivästä on murheellinen, on todettava, että sairaanhoidon järjestelmä on sekaisin tavalla, joka näyttää tällä hetkellä ratkaisemattomalta. Päivänselvää on, että ongelmaa ei poliittisella tai ERVA-tasolla saadaan ilman vahvaa substanssiosaamista edes puhuttua puhki - saati ratkaistua. Jos valtiovalta tarjoaa jatkossa korjausmalliksi edelleen jatkuvaa sairaanhoitojärjestelmän erikoissairaanhoidollistamista, kaikkoaa osa tekijöistä  asteittain täältäkin - ainakin ne jotka karkuun kykenevät.

 

sunnuntai, 25. heinäkuu 2010

Villa Leena on saanut uuden värin

346930.jpg    1280060822_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuudessa vuodessa saatiin melkoinen muutos aikaiseksi. Vasemman kuvan tilanteesta aloitettiin ja nyt ollaan oikeassa kuvassa.

Lisää kuvia Villa Leenan sivulla.

http://hannuh.vuodatus.net/page/villaleenavari

perjantai, 23. heinäkuu 2010

Joka kolmas lääkärintuoli on tyhjä Kemissä ja Torniossa ....

1280056221_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 1280056240_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pohjolan Sanomat tiesi viikolla kertoa sairaanhoidon toimijoille murheellista viestiä toiminnan tilanteesta . Lääkärityövoimasta on tällä hetkellä ja tuleva syksynä Meri-Lapin alueella kasvavaa pulaa. Tämä tietää alueen väestölle edelleen jonotusta niin hoitoon pääsyssä kuin sen kriteerien arvioinnissakin, ruuhkaisia päivystyspisteitä ja terveydenhuollon järjestelmälle monin tavoin ylimääräistä kuormitusta kun asioita joudutaan tekemään päätöksen teon ja vastuunkannon puuttuessa moneen ja vähintään kahteen kertaan. Potilaat menevät ja tulevat pyöröovisyndroomassa. Kulujen hallinta on vaikeaa ellei mahdotonta.

Ongelma ei ole uusi. Tästä on puhuttu vähinään niin kauan kuin muistan. Allekirjoittaneen ens. muistikuvat sairaanhoidon miljööstä Kemi-Tornio -alueelta ovat vuosilta 1976-77 kun toimittiin ensimmäisiä kertoja kandidaattisijaisena alueella. Erikoislääkärivuosinani toimin  mm. AKAVAn luottamusmiehenenä, jolloin usean vuoden ajan kiinnitettiin luottamusmieskollega Ulla Kaukoniemen ja silloin johtajaylilääkäri Olavi Heikkilän kanssa vakavaa huomiota alueen lääkäriresurssien kapeuteen, virkojen vähyyteen ja rekrytointiongelmiin. Tähän työhön liittyviä sen aikaisia tekstejä löytyy tämänkin blogin historiasta.

Ongelman ratkaisuun on kuitenkin tehty varsin vähän päätöksentekoportaissa. Lääkärin virkojen määrän kasvu ei ole ollut sen enempää perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakaan riittävää ja niinpä erityisesti päivystysolosuhteiden järjestämisessä säällisiksi on suuria vaikeuksia.  Jo em. luottamusmieskaudella toistuvasti esitimme päätöksentekijöille vuosittaista Lääkäriliiton lääkäritilastoa, joka kertoo karua kieltä Kemi-Tornio alueen lääkäriresurssien kapeudesta muuhun maahan verrattuna:

Tuore Lääkäriliiton tilasto kertoo että Kemi-Tornio alueella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on yhtä työikäistä lääkäriä kohti selvästi eniten potilaita/väestöä valtakunnallisessa vertailussa. Ero muuhun maahan on tuntuva eikä suhde oli viim. 10 vuoden aikana muuttunut juurikaan.

1280057291_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

Kun Lapin alueella lääkäriä kohden on 110 henkeä väestöä vähemmän, ero Pohjois-Pohjanmaahan on 127 ja Varsinais-Suomeen lähes 300.

Tämä ei tietenkään kerro suoraan vars. työstä tai työmäärästä mitään koska huomioon on otettava sekä väestön ikään, tapaturma-alttiuteen  että sairastuvuuteen liittyviä tekijöitä. On kuitenkin epäiltävä vahvasti, että sairastavuudesta huolestuneet  mutta samalla säästöjä vaativat sosiaali- ja terveystoimen päättäjät eivät tätä(kään) tilastoa joko tunne tai ota huomioon. Tuskin on nimittäin niin, että varsinaissuomalaisten terveys olisi paremmassa olennaisesti huonommassa jamassa kuin meidän alueemme ja siellä siksi tarvittaisiin lääkäreitä suhteessa näin paljon enemmän - päinvastoin.

Vähienkin lääkärien työtuolien täyttämättömyys tekee sairaanhoidon arkipäivästä äärimmäisen tukalan. Johtavan lääkärin tuska ja turhautuminen on ymmärrettävää. Nuoria lääkäreitä ei kiinnosta työpaikka, jossa työtaakan alle nääntyy ja päivystysolosuhteet ovat helvetilliset eikä minkäänlaista vanhemman ja kokeneemman kollegan ohjausta ole saatavissa. Kokeneemmat taas karkottaa niukkuuteen liittyvät johtamis- ja työnhallintaongelmat. Työpaikka saa suolakaivoksen maineen, jonka korjaaminen ei tässä oravanpyörässä ole mitenkään mahdollista.

Poliittisen päättäjän pitäisi vihdoinkin herätä tunnistamaan järjestelmän kriittisimpiä ongelmia. Resurssien kohdistaminen oikein ja johtamisjärjestelmän viilaaminen päätöksentekokykyiseksi tuntuisivat kiireellisiltä tehtäviltä juhlapuheiden ja nurkkapatriotismin sijaan. Olisiko vihdoinkin terveen ja rakentavan yhteistyön aika?